Näyttelyt

Kappalaisen pappilan aitta

Kurikkalaista vaatetusteollisuutta Lakkitehtaasta Top Marineen -näyttely avattiin kesällä 2002. Kurikassa on vuosien saatossa ollut kahdeksan tekstiilialan tehdasta, joista tässä näyttelyssä on esillä Luhtalan suvun jäsenten perustamat. Kurikan lakkitehdas (1899–1975) oli ensimmäisiä Kurikan teollisuuslaitoksiin kuuluvia tehtaita. Sen perustivat Iisakki ja Maria Luhtala. Lakkitehdas työllisti huippuvuosinaan jopa 300 työntekijää, joista suurin osa oli naisia. Tehtaassa tehtiin lakkien lisäksi hansikkaita ja rukkasia, miesten housuja sekä nahkatakkeja. Lakkitehdas myi ulkomaille tuotteitaan, jotka tehtiin sarjatyönä. Kuitenkin kiristynyt kilpailu kiinalaisten halpatuotteiden aiheuttamana vaikeutti toimintaa, ja lakkitehdas lopetettiin vuonna 1975. Okeva Oy:n perustivat Iisakki Luhtalan sukulaiset, Oiva ja Salli Luhtala, vuonna 1961. Okevassa valmistettiin nahkatakkeja mokka- ja nappanahasta. Tytäryhtiö Kulo-Sauma perustettiin 1964 ja se erikoistui lastenvaatteisiin, erityisesti suojahaalareihin ja ulkoiluvaatteisiin. Kulo-Sauma yhdistyi Okevaan 1973 työllistäen parhaimmillaan 280 henkilöä vuodessa. Okeva lopetti tuotantonsa 1976.

Top Marine Oy:n perusti Okevan perustajien poika Pekka Luhtala vuonna 1983. Top Marine Oy toimii tänä päivänä samassa rakennuksessa kuin Okeva. Top Marine valmistaa "persoonallisia tuotteita persoonallisille ihmisille, joilla on lähes kaikkea". Tuotteet valmistetaan etupäässä Suomessa, jonkin verran myös Virossa.

Näyttelyssä on nähtävillä tehtaiden tuotteita, valmistusvälineitä ja valokuvia.

	Aitan toiseen huoneeseen avattiin heinäkuussa 2008 Rapakon takana -näytelmää taustoittava näyttely, joka kantaa nimeä Lännen kultalaan: Amerikan-siirtolaisuudesta kurikkalaisten kuvien kertomana. Näyttely kertoo suomalaisten Amerikan-siirtolaisuudesta sekä Amerikkaan muuttaneiden kurikkalaisten elämänvaiheista. Näyttelyssä on esillä runsaasti valokuvia kurikkalaisten yksityishenkilöiden kuva-albumeista.
	Pyrkimys päästä kiinni leveämmän leivän syrjään ajoi yli 300 000 suomalaista siirtolaista Yhdysvaltoihin ja Kanadaan 1860-luvulta 1930-luvulle. Michiganin osavaltion kuparialueella asui 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa ainakin vajaa 200 kurikkalaista, kertovat paikalliset väestörekisterit. Uudelle mantereelle houkuttelivat edeltä menneiden sukulaisten ja tuttavien kirjeet ja valokuvat, joissa annettiin monesti myönteinen mielikuva uudesta kotimaasta.
	Matka Atlantin yli ei sujunut vuosisadan vaihteessa niin kätevästi kuin nyt. Nopeimmillaankin laivayhtiöiden mainokset lupasivat valtameren ylitettävän viikossa. Vaikeuksia tuotti myös haalia kokoon matkantekoon tarvittavat rahat. Kouluttamattomat mutta ahkerat suomalaiset päätyivät monesti kaivos- ja teollisuustyöntekijöiksi. Työ oli kuitenkin raskasta ja vaarallistakin, joten ei ollut ihme, että moni amerikansuomalainen liittyi työväenyhdistykseen. Englannin kieltä osaamattomina suomalaiset hakivat yhteenkuuluvuuden tunnetta muiden suomalaisten kanssa työväenyhdistysten lisäksi raittiusseuroista ja amerikansuomalaisten seurakunnista.

Kansojen sulatusuunina tunnettu Yhdysvallat muokkasi suomalaissiirtolaiset osaksi amerikkalaista yhteiskuntaa. Toinen sukupolvi opetti lapsensa amerikkalaisiksi, mikä johti suomen unohtamiseen. Myöhemmät polvet ovat kuitenkin kiinnostuneet esi-isiensä kotimaasta ja ottaneet yhteyttä kaukaisiin serkkuihinsa ja kenties jopa tavanneetkin kasvotusten.

Kotiseututalo

Kotiseututalon ravintolasalissa on nähtävillä kurikkalaissyntyisen kansanperinteenkerääjän Samuli Paulaharjun Norjan Lapista 1926 ja 1927 ottamia valokuvia. Ne kertovat kveenien eli Ruijaan muuttaneiden suomalaisten elämästä sekä esittelevät alueen jylhää luontoa.

Uuden Kurikan monet vaakunat -näyttely

Uuden Kurikan monet vaakunat - Eteläpohjalaista kunnallisheraldiikkaa 1950- ja 2000-luvuilla -näyttely avattiin 6.1.2010. Vuoden 2009 alusta syntynyt uusi Kurikka otti tunnuksekseen Kirsi-Maaria Markuksen suunnitteleman vaakunan. Samalla vanhat Kurikan ja Jurvan vaakunat muuttuivat epävirallisiksi kotiseutuvaakunoiksi.

Uuden Kurikan monet vaakunat -näyttely paitsi esittelee nämä kolme vaakunaa myös antaa näkymän siihen, millaisia muita vaakunoita on ollut ehdolla Kurikan ja Jurvan vaakunoiksi. Näytteillä on tunnustettujen heraldikkojemme, Ahti Hammarin, Olof Erikssonin ja Gustaf von Numersin piirtämiä vaakunoita. Nuorta polvea edustavat uuden Kurikan vaakunakilpailuun 2008 osallistuneet taiteilijoiden kärkijoukko. Näyttely johdattaa kävijänsä myös laajemmin vaakunataiteeseen ja Suomen korkeatasoiseen kunnallisheraldiikkaan.